Vie minut matkalle tulivuoren luokse

”Rentoutumisvideo alkaa kävelystä tulivuoren huipulle. Matkalla nähdään kuumia lähteitä, kraaterijärvi, kraatereita, tulivuoren purkauksia ja lopulta tulivuori menee nukkumaan. Matkalla lapset nimeävät, ihastelevat, ihmettelevät, rauhoittuvat ja siirtävät ajatuksiaan levolliseen lepohetkeen. Rentoutumishetkessä lapsi otetaan syliin ja tarjotaan hänelle mielikuvilla luotua hetkeä, jossa aikuinen on läsnä”.

Mielikuvat voivat viedä paikkoihin ja tilanteisiin, jotka olemme kokeneet, jotka ovat tapahtumassa tai joilla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa. Tunnistaessamme rauhoittumisen tarpeen voimme matkustaa mielessämme lempipaikkaamme tai voimahahmoihin. Mielikuvat vaikuttavat tunteisiin, ajatuksiin ja toimintaan. Mielikuvat saavat aivoissa aikaan ärsykevasteen niin, että visuaaliset mielikuvat aktivoivat takaraivolohkon näköaluetta. Ajatuksien lisäksi mielikuvat vaikuttavat toimintoihin tunteissamme ja elimistössämme. Mielikuvien kautta synnytetyt myönteiset mielikuvat vaikuttavat siihen, että syntyy myönteisiä tunnetiloja, jolloin autonominen hermosto ja sisäeritystoiminta tuottavat rauhoittavia vasteita.

Mielikuviin voidaan katsoa keskeisesti kuuluvan kolme elementtiä: Mielikuva itsessään, mielikuvan tuottama somaattinen vastine, sekä subjektin itsensä mielikuvalle antama merkitys.

Varhaiskasvatuksessa nostetaan esille mielikuvitusmaailman kehittämistä, koska sen ajatellaan vaikuttavan lapsen kekseliäisyyteen ja luovuuteen. Mielikuvitusta pidetään valtavana henkisenä voimavarana, joiden kautta on mahdollista päästä eroon ahdistavista mielikuvista tai kokemuksista. Mielikuvaharjoittelun yleisimpiä muotoja ovat rentoutus- ja keskittymisharjoitukset. Mielikuvapresentaatioon ja aidon aistihavainnon kautta tuotettuun representaatioon liittyy yksilöllinen tulkinta. Mielikuva linkittyy myös tunnekokemukseen. Nuorelle voidaan esimerkiksi sanoa sana luokkahuone. Koulukiusatulle lapselle käsitteestä luokkahuone syntyy mielikuva, johon yhdistyy vahvasti myös tunne, esimerkiksi ahdistumisen kokemus.

Mielikuvia hyödynnetään yleensä rentoutumisessa niin, että mielikuva sanoitetaan: ”Kuvittele olevasi kannolla istuva kettu”. Mielikuvien osalta lapsen mieli kuitenkin on vielä tyhjä taulu, jolloin sanallinen mielikuva tarvitsee rinnalleen myös kuvallisen mielikuvan.  Lapsi rakentaa kuvallista dataa mieleensä kaiken aikaa ja niin tapahtuu myös mielikuvien osalta. Mielikuvat rakentuvat, muuntuvat ja yhdistyvät kaiken aikaa. Lapsen on opeteltava katsomaan ja mielikuvat ovat mielenkuvia. Kannolla istuva kettu rakennetaan ensin lapsen mieleen mielikuvana, jonka kautta lapsi pystyy mielikuvan kuvittelemaan ja sitä kautta rentoutumaan.

Mielikuvien kautta tapahtuvan rentoutuksen on oman kokemuksen mukaan hyvä rakentua neljästä vaiheesta ja noudattaa tarinallista kaavaa: 1) rentoutumisen aloittaminen eli ”matkan alku” 2) kuljetaan kohti jotakin ”matkalla” 3) matkan kohde alkaa lähestyä ”kohta perillä” 4) ”Päästään perille”. Mielikuvarentoutuksessa sana kulkee kuvallisen mielikuvan rinnalla kaiken aikaa. Läsnäolohetkeen tulee rauhoittua aikuisten ja lasten, koska levollisuus ja läsnäolo välittyy aikuisen aidon hetkessä olemisen kautta.

Rentoutuminen tapahtuu lapsen keskittyessä, jolloin voi aistia rauhan lisäksi kehon rentoutumisen. Ihminen tarvitsee rauhaa sisälleen, jolloin hengittelyllä ja paikoilleen maadoittumisella on oma roolinsa. Kyky rentoutua helpottuu harjoituksen kautta ja jokainen löytää oman tapansa toimia.

Monella eri tieteenalalla on tutkittu mielikuvaharjoittelua. Sen on katsottu myönteisesti vaikuttavan ongelmanratkaisuun, luovuuteen, motivaatioon, oppimiseen, vireystilan ja mielialan säätelyyn. Mielikuvien kautta tapahtuva harjoittelu perustuu mielikuvien tuottamiselle menneistä kokemuksista tai luodaan mielikuvien kautta täysin uusia kokemuksia.

Tulivuori rentoutusvideo painamalla tulivuorta:

Kirjoittanut ja videon tehnyt

Marjaana

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Lähteet:

Aitlehti, K & Reinikainen,S. (2018). Polkuja rauhoittumiseen. Läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille. Helsinki. Lastenkeskus ja kirjapaino Oy.

Hatva,A. (2019. Fotorealistinen pilvilinna. Kuvitus ja mielikuvat. Helsinki: Tallinna Raamatutrukikoja Oy.

Liukkonen, J. (2020). Kuka hallitsee mieltäsi. Mielikuvien hyödyntämisen kirja. Keuruu. Otavan kirjapaino Oy.