Isät ja muut tärkeät aikuiset Pikkunorssin Lukupesä- iltapäivässä

Pikkunorssissa vietettiin Lukupesä-iltapäivää pe. 11.11. Tapahtuma liittyi Pikkunorssissa meneillään olevaan Lukupesä-hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa viihtyisiä, lukemiseen innostavia ympäristöjä. Yhtenä Lukupesä-hankkeen tavoitteena on myös yhteistyö vanhempien lukuinnostuksen lisäämiseksi. Tapahtuma sai ideansa lähestyvästä isänpäivästä. Kutsuimme lapsia ja heidän isiään tai muita tärkeitä aikuisiaan lukemaan yhdessä lasten kanssa Pikkunorssin tiloihin rakennettuihin lukupesiin. Iltapäivän suunnittelu toteutettiin yhteisöllisesti koko henkilökunnan kanssa. Jokainen ryhmä rakensi viihtyisän lukupesän johonkin päin päiväkotia, ja näin saimme yhdessä rakennetuksi kaiken kaikkiaan seitsemän upeaa lukupesää, joihin saattoi käpertyä kuulemaan tarinaa. Iltapäivän suosio oli suuri ja lukupesät olivat ahkerassa käytössä. Monet vierailijat kiersivät kaikki lukupesät läpi ja lukivat useammankin kirjan lapsen kanssa.

Tapahtuman sijoittuminen isänpäiväviikonlopun perjantaille liittyi osittain myös tutkimustietoon lukemisen rooleista perheissä. Useat tutkimukset (Carignan ym. 2021; Baron, 1996; Clark & Picton, 2012; Lavoie & Fontaine, 2016; McKenna, 1997; Pronovost, 2013) osoittavat, että lapselle lukevan aikuisen roolimalleja perheessä ovat yhä enimmäkseen äidit. Jos lukevan miehen roolimalli puuttuu, voi se vaikuttaa lukuintoon etenkin poikien keskuudessa. Kun lukeminen ei innosta, ei myöskään lukutaito pääse kehittymään riittävästi. Lukemisen haasteet puolestaan ovat usein yhteydessä erilaisiin oppimisen vaikeuksiin ja haasteisiin koulumenestyksessä (Korhonen, J., Linnanmaki, K., & Aunio, P. (2014). On myös todettu (Duursma, 2014), että isien lukemisella on merkittäviä vaikutuksia lasten kielellisiin ja kognitiivisiin taitoihin jo pienestä pitäen (36 kk iässä). Syinä isien positiiviseen vaikutukseen on pidetty esimerkiksi sitä, että äitien ja isien lukutyyleissä voi olla eroja, lukemista täydentävä keskustelu on erilaista ja isien käyttämä kieli eroaa äitien käyttämästä kielestä. Yksinkertaisin syy voi olla myös se, että kun perheen molemmat vanhemmat lukevat lapsilleen, lukemisen määrä on suurempi kuin niissä perheissä, joissa lapsille lukee vain äiti.

Carignan et al. (2021) toteuttivat perhelukemiseen liittyvän tutkimuksen, jossa muodostettiin lukutrioja miespuolisista lukijoista. Trioihin kuuluivat alakouluikäinen oppilas, jolla oli haasteita lukutaidossa, oppilaalle tärkeä miespuolinen aikuinen sekä miespuolinen opettajaopiskelija. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä oppilaan lukuinnostusta miespuolisten lukukavereiden avulla. Oppilas sai itse valita luettavat kirjat ja lukuhetket toteutuivat ei- koulumaisessa ympäristössä. Opettajaopiskelijan rooli oli tukea oppilasta kirjojen valinnassa ja lukea yhdessä oppilaalle tärkeän aikuisen kanssa. Tapaamiset dokumentoitiin opettajaopiskelijan kautta päiväkirjamerkinnöillä. Opettajaopiskelijat osallistuivat myös haastatteluun tutkimuksen keskivaiheilla. Tutkimuksen lopuksi käytiin kaikkien osallistujien kesken loppukeskustelu, jossa kokemuksia jaettiin ja vedettiin yhteen.

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia olivat, että oppilaiden motivaatio lukemista kohtaan parani kaikkien oppilaiden kohdalla. Heidän käsityksensä omasta lukutaidostaan vahvistui, ja he kertoivat nauttineensa lukuhetkistä. Oppilaiden vahvistunut lukutaito näkyi joidenkin oppilaiden kohdalla myös heidän osallistumisaktiivisuudessaan ja taidoissaan koulutunneilla. Lisäksi oppilaan ja hänen tärkeän aikuisensa suhde kehittyi positiiviseen suuntaan. Myös tärkeät aikuiset olivat kokeneet yhteiset lukuhetket hyvin palkitsevina. Projektilla oli myös positiivinen vaikutus siihen osallistuneiden perheiden ja koulun väliseen yhteistyöhön.

Carignan et al. (2021) mukaan Chiu & Ko, (2005) toteavat, että hyvät lukijat usein kokevat lukemisen viihdyttävänä ja nautinnollisena ajanvietteenä. Tässä valossa katsottuna, Lukupesä- hankkeella on tärkeä merkitys varhaisten vuosien lukemista koskevien asenteiden muodostumisen suhteen. Yhteiset lukuhetket itselle tärkeiden aikuisten kanssa viihtyisissä ja inspiroivissa ympäristöissä, tukevat lapsen mielikuvitusta, kielellisiä ja kognitiivisia taitoja sekä intoa palata tarinoiden äärelle myös myöhemmin elämässään.

Lähteet

Carignan,I., Quick,R., Beaudry,M., Deck, A., Beauregard, F., & Roy-Charland, A. (2021). A Promising Family Literacy Project Based on Male Reading Models. A journal of educational research and practice 30(1), 51–73. Noudettu osoitteesta https://journals.library.brocku.ca/brocked

Duursma (2014), The Effects of Fathers’ and Mothers’ Readingto Their Children on Language Outcomes ofChildren Participating in Early Head Start in the United States. Fathering 12(3), 283–302.

Korhonen, J., Linnanmaki, K., & Aunio, P. (2014) Learning difficulties, academic well-being and educational dropout: A person-centred approach. Learning and individual differences 31, 1–10.

Lukupesä- hankkeen verkkosivu. Noudettu osoitteesta https://www.lugemispesa.eu/eng/info/ajalugu/