LUKUILO SYTTYY LUKUHETKESSÄ JA KASVAA DIALOGISESSA VUOROVAIKUTUKSESSA

Rauman Pikkunorssin päiväkodissa on meneillään kaksi lasten lukemiseen liittyvää hanketta: Toinen on Kirjoosi-hanke, jossa kannustetaan perheitä lukemaan ja huomaamaan perheen monikielisyyden tuottama rikkaus. Toinen hanke on FinRAn koordinoima Lukupesä-hanke, jossa kehitetään lukemiseen sitouttavia sosiaalisia, fyysisiä, emotionaalisia ja kulttuurisia ympäristöjä. Kummassakin hankkeessa tehdään aktiivista yhteistyötä Turun opettajankoulutuksen Rauman kampuksen kanssa.

Lukuilo on voimasana, joka kuvaa lukemisen ja lukuhetkien myönteisiä vaikutuksia tiivistyneenä yhteen ilmaisuun. Ilo tunne on kokemuksena moninainen ja yksilöllinen. Joskus ilo on laskeutumista rauhoittumisen ja tyytyväisyyden olotilaan, joskus se on riehakasta ja näkyvää ilon jakamista muiden kanssa. Yleisesti iloon liittyvät itseluottamuksen ja itsetunnon voimistuminen sekä yleinen hyvinvointi ja energisyys. Ilo kantaa pitkälle, sillä ilon kokemukset auttavat palautumaan stressistä, ne antavat voimaa vaikeuksissa sekä edistävät ongelmien ratkaisua ja herättävät luovuuden. Ilo on kokonaisvaltainen tunne, johon liittyvät kosketukset, tuoksut, maut ja muut aistimukset. Lukiessa ilon kokemukset yhdistyvät lukemisen myönteisiin vaikutuksiin, kuten sanavaraston kasvuun, akateemisen kielen ja yleiseen oppimiseen, erilaisiin asioihin valmistautumiseen eläytymisen kautta ja yleiseen lukutaitoon. Lukuilon kokemukset yhdenvertaistavat lasten mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen tarkasteltiin lukuiloa sitten yleisen hyvinvoinnin, akateemisen menestyksen kuin moninaisuuteen kasvamisen näkökulmasta.

Lukemisen ja ilon välinen suhde on kehä, jossa lukeminen ja lukuhetket tuottavat iloa ja jossa ilon kautta voidaan avata tietä lukemiseen. Lukuiloa ei yleensä tarvitse pakottaa, vaan se syntyy itsestään dialogissa kohtaamisissa. Lapsen näkökulmasta lukuilon myönteiselle kehälle siirtyminen vaatii usein aikuisen tukea. Lukuilossa aikuisen tuki tarkoittaa vuorovaikutuksellista tukea, jossa aikuinen vähitellen voi vähentää tuen määrää ja jossa lukuilo alkaa koukuttaa lasta yhä enemmän. Lukuilon sytykkeinä toimii lukemisen iloa välittävä sosiaalinen, emotionaalinen ja fyysinen ympäristö, johon kuuluvat erilaiset lapselle sopivat lukumateriaalit, lukemisen ilon jakava yhteisö sekä mielekkään lukemisen ja lukemiseen liittyvän toiminnan mahdollistavat tarvikkeet, esineet ja kalusteet. Lukuilo ei roihahda ilman näitä sytykkeitä eikä aikaa, joka varataan sekä kirjan äärelle pysähtymiseen että kirjan ympärille rakentuvaan keskusteluun ja puuhailuun. Kirjakeskustelu on lapsen kanssa dialogista ja tilanteista. Dialogisessa vuorovaikutuksessa keskustelun kulkua ei päätä aikuinen eikä lapsi, vaan se syntyy hetkessä.

Varhaiskasvatusikäisten lukuhetket eivät ole vain lukutaitoa varten. Lapsen omaehtoinen lukuhetki on leikkiä ja oppimista lapselle luontaisella tavalla. Aikuisen kanssa toteutuvat lukuhetket ovat läsnäolon tiloja, joissa aikuinen ja lapsi kohtaavat kiireettömästi ja turvallisesti lapsen erilaisten ajankohtaisten asioiden ääreltä. Lukuhetkessä lapsi saa varmuuden siitä, että aikuiset välittävät hänestä ja rakastavat häntä.  Aikuiselle lukuhetki voi olla silta lapsen maailmaan, onnea lapsen ilosta sekä mahdollisuus jakaa lapsen kanssa myös aikuiselle tai koko perheelle tärkeitä asioita. Sopiva kirja auttaa sanoittamaan tunteita ja asioita, joille olisi muuten vaikea löytää sanoja. Lukuhetkissä opitaan tekstien ja vuorovaikutuksen kautta asioita luontevasti ilman pakkoa tai tuputtamista. Lisäksi tekstien monitasoisuus toimii suodattajana tai eriyttäjänä, jolloin jokaisella on lukuhetkessä mahdollisuus oppia omalla tavallaan.

Lapsen kielen, ilmaisun ja kokonaisvaltaisen kehityksen lähtökohta on vuorovaikutus. Lapsi siis tarvitsee kehittyäkseen lukuhetkiä. Lukuhetki on kuin syli, jossa on turvallista kasvaa ja ottaa maailmaa haltuun. Niin aikuisen kuin lapsen.

P.S. ”Satu Lukuilosta” löytyy osoitteesta www.utu.fi/iki-taru/perhelukeminen/. Satu on Hyppy tarinoihin –kirjasten viimeisellä sivulla. Kirjasia saatavissa kuudella kielellä: suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, arabiaksi, venäjäksi ja soraniksi.

Kirjoittanut