Taidekasvatuksella taianomaisuutta arkeen

Mielikuvitus ja leikki ovat tukipilareita lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Hyvä keino tukea lapsen mielikuvituksen kehitystä on hyödyntää taidekasvatusta. Taide vahvistaa mielikuvitusta, mikä antaa ideoita lapsen leikkiin sekä mahdollistaa elämyksiä. Nämä elämykset ja leikki puolestaan voivat tukea lapsen muistia ja ajattelun taitoja. Ajattelun taidolla tarkoitetaan kykyä yhdistää omia havaintoja ja kokemuksia sekä luoda näiden pohjalta jotain uutta. Ajattelun taidoilla sekä mielikuvituksella on täten tärkeä rooli uuden oppimisessa.

Meillä molemmilla on henkilökohtaista kokemusta, miten vahvat elämykset vaikuttavat mielikuvitukseen sekä ajatteluun. Ollessamme lapsia luimme paljon Mauri Kunnaksen kirjoja sekä Harry Potteria. Mieluisia lastenohjelmia olivat Hui hai hiisi sekä Syrhämä. Nämä tarinat ja niiden maailmat lumosivat meidät. Samat hahmot ja tarinat näkyivät jokapäiväisissä leikeissämme, innoittivat meitä lukemaan ja kirjoittamaan omia tarinoita.  Tämä kiinnostus elää yhä. Päiväkoti-ikäisinä omat opettajamme loivat mukaansatempaavaa toimintaa, joka innosti koko ryhmää osallistumaan ja loi ihania muistoja, jotka ovat säilyneet meillä kirkkaina tähän päivään asti.

Tulevina varhaiskasvatuksen opettajina pohdimme keinoja, miten tuoda samankaltaisia kokemuksia lapsille. Tahdomme antaa monipuolisia taide- ja aistielämyksiä lapsille, jotka antavat yhtä ihania muistoja heille. Haluamme jakaa idean taidepedagogisesta toiminnasta, jota pystyy muokkaamaan halunsa mukaan. Sovellusesimerkkimme soveltuu viisivuotiaille tai vanhemmille, mutta toimintaa voi mukauttaa lapsiryhmän iän mukaisesti. Ideamme tavoitteena on tukea ja kehittää lapsen mielikuvitusta ja taiteellista ilmaisua yksilöllisessä toiminnassa sekä ryhmätyöskentelyssä. Tämän lisäksi toimintaesimerkkimme tarkoitus on vahvistaa lasten ryhmätyötaitoja sekä ryhmän yhteisöllisyyttä.

Projekti

Meidän taidepedagoginen sovellusesimerkkimme on teemaluonteinen projekti, jossa on monta toisiinsa liittyvää osaa. Ne voidaan toteuttaa erillisinä pedagogisina tuokioina tai niitä voidaan lisätä, tehden tästä pitkäkestoisen projektin. Projektissa voi käyttää mitä tahansa aihetta, itse valitsimme Suomen mytologiset olennot.

Projektimme alkaa perehtymällä olentoihin joko kirjojen (tietokirjat, sadut) tai leikkien avulla. Lukuhetkestä saa helposti taianomaisen eläytymällä tarinaan ja käyttämällä lapsia kiehtovia efektejä kuten valaistusta ja rekvisiittaa. Jos mahdollista, projektin voi aloittaa lapsille sopivassa aihetta käsittelevässä teatterissa tai näyttelyssä.

Seuraava vaihe on tukea lapsen itseilmaisua, tekemällä projektin aiheeseen liittyvät hahmot. Lapsi pääsee käyttämään mielikuvitustaan, miltä hänen olentonsa näyttää (tonttu, menninkäinen, keiju), saaden taiteellisia aistielämyksiä. Tämä harjoitus tukee kädentaitoja ja hienomotoriikkaa, tutustuttaen lapset mahdollisesti uusien materiaalien käyttöön. Lasten töistä ei ole tarkoitus tulla stereotyyppisiä satuhahmoja, vaan lapsi päättää itse hahmonsa ulkomuodon, kyvyt, vaatetuksen ja värit (ei pakko olla saunatonttu, voi olla siivekäs tonttu taikka jouluinen keiju ym.)

Olentojen ollessa valmiit lapset pääsevät rakentamaan pienryhmissä koteja hahmoilleen. Kodit voi rakentaa kaupan taikka luonnon materiaaleista olosuhteiden ja saatavuuden mukaan. Rakennustyö tuo mukanaan ajattelun taitoja, heidän tulee miettiä hahmojen maailmoja, sekä kodin mukavuutta, rakennetta ja käytännöllisyyttä. Kotien rakentaminen opettaa myös lapsille oman ja toisten työn arvoa; ei ole kenellekään kivaa, jos hieno tekele hajotetaan. Toiminta antaa mahdollisuuden ryhmätyötaitoihin, omien mielipiteiden ja ideoiden ilmaisuun, opettaa joustavuutta ja hyväksymistä sekä tavaroiden jakamista. Valmiista kodeista voi ottaa valokuvat.

Projektissa pyrimme lisäämään taianomaisuutta luomalla lasten kanssa äänimaisemia. Koko lapsiryhmän kanssa syvennytään lapsien maailmoihin keksimällä, millaisia ääniä niissä kuuluu. Lapset voivat tehdä ääniä itse taikka käyttää soittimia apunaan. Fiilistellään jokaista maailmaa hetken ajan, yhdessä ääniä päästellen, kunnes siirrytään seuraavaan maailmaan. Halutessaan äänimaisemat voidaan äänittää ja nivota yhteen lasten rakennelmista otettujen valokuvien kanssa. Valmis video voidaan näyttää vanhempainillassa, kevätjuhlassa tai lähettää koteihin.

Eevastiina Hasnain, Kerttu Koivisto

Lähteenä käytetty:
Kuva Eevastiina Hasnain
Ilmaisun ilo, toim. Inkeri Ruokonen