Draamakasvatus on iloa ja heittäytymistä

Draamakasvatus on pedagoginen menetelmä, joka yhdistää eri taiteen ilmaisutapoja. Draama on  kokonaisvaltaista ilmaisua ja siinä käytetään mm. tanssia, kehollista ja sanatonta ilmaisua, musiikkia sekä tarinankerrontaa. Draamakasvatuksessa hyödynnetään monipuolisesti myös lastenkirjallisuutta, sanataidetta, teatteria sekä sirkusta. Draamakasvatus on tärkeä osa varhaiskasvatusta, koska siinä opitaan toimimaan ryhmässä. Lapset saavat kokemuksia ryhmässä spontaanista ilmaisusta sekä yhteisestä suunnittelusta.

Vuoden 2022 varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lapsia rohkaistaan sanalliseen ja keholliseen ilmaisuun draaman keinoin. Draaman avulla nostetaan esille lasten mielikuvituksesta nousevia sekä heidän kokemiaan ja havaitsemiaan asioita. Vaikeitakin asioita voi olla helpompi käsitellä draaman keinoin. Esimerkiksi kiusaamiseen voi olla helpompi puuttua ja avata keskustelua draaman avulla.

Oppiminen roolien avulla
Draamakasvatuksen avulla opitaan lisää itsestä ja omasta toiminnasta. Erilaisia rooleja kokeilemalla lapsi oppii asettumaan myös toisten asemaan. Roolileikkien avulla voidaan auttaa lasta ymmärtämään esimerkiksi monikulttuurisuutta paremmin.

Draaman avulla voidaan vaihdella arjen rooleja, statuksia ja tilanteita. Hyvä esimerkki roolien ja statusten vaihdosta on forum-teatteri. Harjoituksen ideana on, että aikuiset näyttelevät jonkun lapsille tutun tilanteen, jossa eteen tulee jokin konflikti. Kun näytelmä on näytelty kerran, saavat lapset ehdottaa yleisöstä erilaisia ratkaisuja tilanteeseen ja aikuiset näyttelevät tilanteen uudestaan lasten ehdottamalla tavalla. Lopuksi näytelmän tilanteesta keskustellaan yhdessä ja käydään läpi mitä ajatuksia se herätti.

Draamakasvatus osaksi arkea
Draaman avulla oppiminen tapahtuu huomaamatta. Samoin kuin leikkiessään, lapsi oppii draamakasvatuksen avulla huomaamattaan erilaisia arjen taitoja ja hänen sosiaaliset kykynsä kehittyvät. Myös lapsen improvisaatiotaidot kehittyvät draamakasvatuksen kautta. Improvisaatiotaito edellyttää hetkessä oloa ja heittäytymistä. Improvisointiharjoituksia ei kuitenkaan kannata tehdä liian pienten lasten kanssa, sillä se edellyttää heittäytymistaidon lisäksi ymmärrystä todellisten ja näyteltyjen tilanteiden eroista. Lahjan antamisharjoitus on hyvä tapa harjoitella improvisaatiota. Tehtävänä on antaa toiselle jonkinlainen mielikuvituslahja. Lahjan saaja keksii mikä lahja on, esimerkiksi iso lahja voi olla televisio ja pieni lahja hiuspinni. Harjoituksen voi tehdä pareittain ja jatkaa niin kauan kuin ideoita riittää.

Draamakasvatuksen tarkoituksena ei suinkaan ole vain valmistaa lasten kanssa näytelmiä ja esittää niitä. Draamakasvatus on paljon muutakin ja siihen liittyy paljon monipuolisia harjoituksia, joista osaa voi tehdä pienempien ja osaa vähän isompien lasten kanssa. Näistä harjoituksista on hyvä puhua lasten kanssa sekä ennen niitä että harjoitusten jälkeen, jotta lapsi varmasti ymmärtää, että tietyt tilanteet ovat olleet näyteltyjä, eivät todellista elämää. Pienetkin lapset voivat näin oppia erottamaan paremmin toden ja tarun rajaa.

Lisää aiheesta:
”Mennäänkö me taas sinne ruumaan?”: draaman riemua · Toivanen, T., 27 Jan 2022, Ilmaisun ilo: Käsikirja 0-8-vuotiaiden taito- ja taidekasvatukseen.

Artikkelikuvassa japanilainen kamishibai-teatteri, kuva: Tuovi Yli-Liipola

Anna Lehtinen ja Tuovi Yli-Liipola