Lapsen oikeus taiteisiin

Lapsen oikeus taiteisiin pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien 31. artiklaan, johon on kirjattu, että jokaisella lapsella on oikeus osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin. Kulttuuritoiminnan merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on laajasti tunnustettu asia. Taideharrastukset ja -kokemukset kehittävät lasten ja nuorten taitoja, älykkyyttä, itsetuntoa, ongelmanratkaisu-, hahmottamis- ja oppimiskykyä monipuolisesti. Lapsella on oikeus, sekä itse tuottaa taidetta että esteettisesti kokea eli nähdä, kuulla ja koskea taidetta.

Taiteella on iso merkitys lapsen niin itse taidekasvatukseen kuin muuhunkin lapsen kehitykseen. Taiteen tuottamisen ja kokemisen kautta saaduista taidoista ja niiden kehityksestä on lapselle apua muissa elämän osa-alueissa. Esimerkiksi motoriset taidot kehittyvät taiteellisen tekemisen ja kokemuksen kautta, mutta taitoa tarvitaan myös perus arkisten asioiden tekemisessä kuten kengännauhan solmiminen ja oman kehon hahmottamiseen erilaisissa tiloissa. Eri taiteen muodoilla kehitetään lasten hieno- ja karkeamotorisia taitoja. Hienomotoriset taidot kehittyvät esimerkiksi piirtämisen, maalaamisen ja käsitöiden avulla. Puolestaan esimerkiksi tanssimisen ja akrobaattisen toiminnan kautta pystytään kehittämään karkeamotorisia taitoja.

Taidekasvatuksen moniulotteinen hyöty

Taideaineiden hyöty lapsen kehitykselle ja kasvulle moniulotteista. Luovuuden, yhteenkuuluvuuden tunteen sekä monilukutaidon kehittyminen on osa näitä hyötyjä. Luovuus on monipuolinen vahvuus, joka alkaa varhain lapsuudessa kehittyä lapsen saadessa aikuisilta hänelle oikeutettuja kehitystä tukevia keinoja. Lapsen tulee antaa rauhassa haaveilla, ajatelle sekä heittäytyä. Lapselle tulee olla mahdollisuuksia kokea erilaisia taidepedagogisia elämyksiä sekä kokemuksia. Näitä voi olla teatterit, taide- tai kotimuseot, liikuntahallit, studiot, sirkus, konsertit, musiikkiesitykset sekä katutaide. Luovuus myös auttaa lasta löytämään häntä kiinnostavia ja innostavia aiheita.

Monipuolisten taidekokemusten kautta lapsi pääsee kokemaan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta vertaistensa kanssa. Mm. teatteriharrastus voi tuoda siitä kiinnostuneen lapsen elämään iloa, samanhenkisiä ystäviä ja vertaissuhteita sekä oman luovuuden toteuttamista.

Yhteisöllisyys taidekasvatuksessa on vahvasti läsnä ja näkyy niin ryhmässä, kuin ryhmän ulkopuolellakin. Lasten kanssa voidaan tehdä yhteisiä projekteja ja toteuttaa toimintaa yhdessä, mutta myös erilaiset yhteistyötahot kuten taidemuseot ovat osana yhteisöllisyyttä. Yhteisten kokemusten kautta lasten yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy ja lapsen on helpompi tuoda esille itseään turvallisessa ja tutussa ympäristössä. Yhteisöllisyyttä luodessa aikuisen oma panostus, kiinnostus ja kannustuksen merkitys kasvaa.

Monilukutaidolla taidekasvatuksessa tarkoitetaan kaikkien näköaistille suunnattujen tuotteiden sekä niihin liittyvien toimintojen moniulotteista tulkitsemista ja tuottamista. Lapsen tulee saada mahdollisuus oppia tulkitsemaan hänen lähiympäristöään kuten rakennuksia, katuja ja esineitä sekä omaa lähikulttuuriaan kuten rituaaleja, perinteitä ja taidealanammattilaisia.

Kun taide tuottaa lapselle voimakkaan kokemuksen, syntyy esteettinen kokemus. Tällöin taiteen kokemuksesta ja nauttimisetta tulee lapselle itseisarvo. Itseisarvo on jokaisella henkilöllä henkilökohtainen. Varhaislapsuudessa koettu esteettinen kokemus luo pohjan kaikelle siitä eteenpäin tuleville taiteellisille kokemuksille ja niihin liittyviin tunteisiin ja ajatuksiin. Taiteellinen kokemus voi olla koskettava tai jättää lapselle ikuisen muiston. Esteettisten kokemusten kokeminen lisää lasten kiinnostusta toteuttamaan itse taidetta.

Monimuotoisuus ja laajuus

Taidekasvatuksen monimuotoisuus on rikkaus, jonka voimme lapsille tarjota. Musiikkia, liikuntaa, taidetta, käsitöitä, kulttuurikokemuksia, draamaa ja näiden yhdistämistä toisiinsa. Eri taiteenalojen yhdistäminen onkin tärkeää, jotta taiteenmuodot eivät jää irrallisiksi toisistaan ja lapselle muodostuu kuva siitä, miten ne rikastuttavat toisiaan. Tällöin lapselle muodostuu yhtenäinen ja laaja kuva taiteesta sekä tuetaan lapsen oikutta monipuoliseen taiteeseen.

Taidekasvatuksen on jaettu kahteen pääsuuntaukseen, jotka ovat lapsille tehty taide ja lasten itse toteuttama ja esittämä taide. Varhaiskasvatuksen ja -opettajan tehtävään kuulu kulttuurin välittäminen lapsille. Tehtävänä on tarjota lapsille tasavertaisesti eri taiteen muotoja ja niiden yhdistelmiä. Esimerkiksi teatterileikit, joihin yhdistetään lapselle tuttuja arkisia aiheita, taideluontoretket, pantomiimi tanssien, jossa yhdistyy liikunta ja draamataidot, musiikkiliikunnassa yhdistyvät musiikki ja liikunta, taideprojekteissa, riippuen sen laajuudesta, yhdistyy käsityön monet muodot, draama, musiikki sekä liikunta.

Saadakseen lapselle laajan ja monipuolisen kuvan taiteesta on taidekasvatuksen oltava säännöllistä. Säännöllisyys näkyy varhaiskasvatuksen arjessa viikoittaisena toimintana. Taidekasvatuksen eri osia kuten musiikkia ja kuvataidetta olisi hyvä sisällyttää toimintaan viikoittain. Viikoittainen toiminta voi olla yhteen asiaan keskittyvää tai useaa osaa yhdistelevää esimerkiksi musiikkiliikuntaa. Tällöin tuetaan muun muassa lapsen luovuuden ja itseilmaisun kehittymistä. Lisäksi tukena eri taiteenalojen ottaminen mukaan siirtymiin ja muihin pieniin arjen tilanteisiin. Tarkoituksellisuus ja merkityksellisyys on tärkeä pohja kaikelle toiminnalle myös taidekasvatuksessa, jolloin toiminta ei jää irralliseksi. Itseilmaisu ilmenee ja kasvaa juuri merkityksellisyyden myötä.

Iida Salo, Ella Pusa ja Jade Pöllänen

Lähteenä käytetty:

Kuva Ella Pusa
Lapsella on oikeus kulttuuriin ja taiteeseen – Lapsen oikeuksien viikko 2021 – lastenkulttuuri.fi
positiivinenkasvatus.fi
Opetushallitus (oph.fi)
Taide kasvaa minussa – varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatusopas. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatusopas 2019. (https://www.tampere.fi/tiedostot/v/FvDrULN47/vakakuka_opas_web_.pdf)