Taidekasvatus tukee laaja-alaisen osaamisen taitojen oppimista

Varhaiskasvatuksessa harjoitellaan useita erilaisia taitoja, jotka yhdessä muodostavat laaja-alaisen osaamisen. Opetushallituksen laatiman Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteiden mukaan laaja-alainen osaaminen on kykyä hyödyntää oppimaansa tietoja ja taitoja ja toimia soveliaasti kohdatuissa tilanteissa. Lapsen laaja-alaisen osaamisen tukeminen edellyttää taitojen monipuolista soveltamista ja yhdistämistä toiminnassa lasten kiinnostuksen kohteiden ja osaamisen mukaisesti (Opetushallitus 2022). Taidekasvatuksen avulla opettaja voi helposti sisällyttää laaja-alaisen osaamisen taitoja pedagogiseen toimintaan. Taidekasvatuksella tarkoitetaan taiteen ja taiteellisen toiminnan hyödyntämistä opetuksessa niin, että oppija saa taiteellisia kokemuksia ja saavuttaa oppimistavoitteensa. Keskeistä taidekasvatuksessa on tekemisen ilo ja lapsen oma taiteellinen ilmaisu sekä taiteellinen kokeminen. (Ruokonen 2022)

Taiteen hyödyntäminen opetuksessa kehittää laaja-alaisen osaamisen taidoista erityisesti ajattelun taitoihin kuuluvaa luovaa ajattelua, itsensä ilmaisemista erilaisin keinoin sekä kulttuurista osaamista. Taitava opettaja kykenee opettamaan myös muita tarpeellisia taitoja, kuten itsestä huolehtimista tai kielen oppimista taidekasvatuksen avulla.

Ajattelun taitoihin sisältyvä mielikuvituksen taito on kykyä irrottaa aiempien kokemusten ja havaintojen sisältöjä niiden alkuperäisistä yhteyksistä, muokata niitä ja rakentaa niiden avulla aivan uudenlaisia mielikuvia. Kuvittelukykynsä avulla ihminen kykenee muokkaamaan kokemuksiaan toisenlaisiksi, minkä takia ihminen voi kokea jotain aivan muuta, mitä hän todellisuudessa kokee aistihavaintojensa kautta. Ihmisellä voi olla paljon haluja tai unelmia, joita hän ei todellisuudessa voi toteuttaa vallitsevissa olosuhteissa, joten ihminen pyrkii toteuttamaan niitä mielikuvituksessaan. (Alhanen, 2013) Taiteen tekeminen ja taiteesta nauttiminen perustuu ihmisen kykyyn rakentaa mielikuvia ja muokata kokemuksiaan. Mielikuvitus ja taide voivat olla joillekin keino viihdyttää itseään, mutta niiden avulla monet hakevat turvaa ja pakenevat todellisuutta vaikeissa elämän tilanteissa tai vain kiireistä arkea. Mielikuvituskyky mahdollistaa myös elämässä kohdattujen ongelmien ratkaisemisen ja ihmisen elämää edistävien keksintöjen luomisen sekä se edistää uusien asioiden oppimista. Lasten mielikuvituksen tukeminen varhaiskasvatuksessa hyödyttää siis sekä yksilöitä että koko yhteiskuntaa. Saavuttaakseen mielikuvituksen tarjoamia hyötyjä ihmisen on ensin kerättävä mahdollisimman paljon mielikuvituksen aineksia ja taitoa hyödyntää sitä. (Alhanen, 2013) Siksi myös päiväkodeissa pitää tarjota lapsille mielikuvitusta herättäviä kokemuksia ja mahdollisuuksia omaan mielikuvitukseen sekä vahvistaa heidän mielikuvituksen taitoa mallintamalla mielikuvituksen käyttöä. Esimerkiksi aikuisen tai toisen lapsen malli rooliin eläytymisestä voi auttaa lasta eläytymään rooliin roolileikeissä vertaistensa kanssa.

Keväällä 2023 suoritin toisen tutkintooni kuuluvan työharjoittelun 3-vuotiaiden ryhmässä. Harjoittelussa minusta oli vaikeaa sisällyttää laaja-alaisen osaamisen taitojen harjoittelua toimintaan ja yhdistää oppimisen alueisiin. Taidekasvatuksen keinoin onnistuin kuitenkin sisällyttämään monipuolisesti laaja-alaisen osaamisen taitoja ja oppimisen alueita pedagogiseen toimintaan. Harjoittelun aikana toteutin lapsiryhmälleni pienen taidekasvatusprojektin. Projektin tavoitteena oli kehittää lasten mielikuvituskykyä ja leikkitaitoja sekä tarjota taiteellisia kokemuksia ja mahdollisuuksia ilmaista itseään taiteellisesti. Taidekasvatusprojektiani varten olin laatinut tarinan, jota hyödynnän kolmessa erilaisessa pedagogisessa toimintatuokiossa. Jokainen tuokio liittyi kertomaani tarinaan ja tarinan juoni kulki tuokioissa mukana. Tarinassani karhusisarukset, Onni ja Enni ovat eväsretkellä metsässä ja kohtaavat siellä Leo-kummituksen, joka johdattaa heidät lumottuun luolaan, jossa toteutuu jokainen esitetty toive tai tapahtuu jokin ihme. Mutta toiveet ja ihmeet toteutuvat vain, jos luolaan tulija kykenee ylittämään luolassa olevat urheintakin seikkailijaa haastavat esteet.

Projektini aloitin esittämällä laatimani tarinani itse rakennetulla nukketeatterilla. Nukketeatteriin eläydyin äänensävyillä ja ilmeillä. Äänitehosteena käytin rypistettyä paperia, jota rapistelemalla sain tehtyä jännittäviä rapinan ääniä. Lisäksi ohjasin lasten ajattelua ja osallistin lapsia tuokioon esittämällä lapsille tarinaan liittyviä kysymyksiä. Esityksen aikana annoin lasten myös kommentoida tarinaa ja tehdä kysymyksiä tai nostaa esiin heränneitä ajatuksiaan.

Projektiani jatkoin vielä parina seuraavana päivänä, jolloin toteutin pienryhmäni lapsille tarinaan liittyvän temppuradan ja maalaustuokion. Ennen näitä tuokioita muistuttelin lapsia siitä, mitä tarinassa oli tapahtunut ja siten ohjasin lapsia mukaan yhteiseen leikkiin. Tarinaa jatkoin seuraavassa toiminnassa niin, että lapset menevät tarinan mukaisesti luolaan eli tekevät rakentamani temppuradan. Toiminnan lopussa ’luolan’ lumous raukeaa ja esiin tupsahtaa pussukka täynnä erikoisia esineitä. (Olin kerännyt pussukkaan vanhoja kynttilöitä, ulkomaisia kolikoita, leikkiin tarkoitettuja koruja, nallen, soittorasian ja simpukan.) Yhdessä lasten kanssa pohdimme, mitä nämä erikoiset esineet ovat ja ketä olisi voinut toivoa niitä ja miksi. Tämän tehtävän tarkoituksena oli herättää lasten luovaa ajattelua ja lasten luonnollista uteliaisuutta sekä edistää lasten kielellisiä taitoja.

Projektini viimeisessä tuokiossa ohjaan lapsille vesivärimaalausta. Tuokion alussa esittelen lapsille jälleen ’luolassa’ ilmestynyttä pussukkaa, jonka sisältä löytyy tällä kertaa valkoisia paperin palasia. Jatkan tarinan kertomista lapsille sanomalla, että se on salaviesti kummitukselta ja edellisenä päivä pussukassa olevat kynttilät liittyvät jotenkin tähän kummituksen salaviestiin. Esittelen lapsille paperin palasia, joihin olen etukäteen piirrellyt kynttilällä muotoja salaviestiksi. Teen taikatempun eli maalaan vesiväreillä paperille, jolloin salaviesti tulee esille. Tämän ohjaan lapsia tekemään oman salaviestin kynttilän palasella ja maalaamaan salaviestin päältä vesiväreillä.

Tämä toteuttamani eheytetty toiminta oli onnistunut, koska laatimani tarina innosti lapsia osallistumaan aktiivisesti toimintaan ja lapset tykkäsivät kovasti ohjaamistani tuokioista. Koen onnistuneeni tarjoamaan kiehtovia ja mieleenpainuvia taiteellisia kokemuksia lapsille, erityisesti esittäessäni nukketeatteria lapsille ja eläytyessäni kertomaani tarinaan jokaisessa tuokiossa. Oman onnistumisen ja myönteisten kokemusten takia suosittelen kaikille kasvattajille tarinan yhdistämistä pedagogiseen toimintaan, kuten itse tein toteuttamassani taideprojektissani.

Kerttu Koivisto

Lähteet:

Alhanen, K. (2013) John Deweyn kokemusfilosofia. Helsinki : Gaudeamus.

​Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelma. Noudettu osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_1.pdf

Ruokonen, I. (2022) Ilmaisun ilo: käsikirja 0–8-vuotiaiden taito- ja taidekasvatukseen. Jyväskylä: PS-kustannus