Leikillistä hienomotoriikkaa!

Hienomotoriikan kehittyminen
 
Motorinen kehitys on prosessi, jossa lapsi omaksuu liikunnallisia taitoja hermo- ja lihasjärjestelmän kypsyessä. Motorisessa kehityksessä on viisi karkeasti iän mukaan jaoteltua vaihetta: refleksitoiminnot (0-1v), alkeellisten taitojen omaksuminen (1-2v), motoriset perustaidot (2-7v), lajitaidot (7-15v) sekä opittujen taitojen hyödyntäminen (15v+). Ikävuodet ovat kuitenkin suuntaa antavia, sillä vaiheet ja taitojen oppiminen limittyvät toistensa kanssa.

Uutta taitoa harjoitellessa opitaan ensin laajat raamit kun liikerataa hahmotetaan (karkeamotorinen vaihe). Harjoittelun kautta liike muuttuu sulavammaksi ja jäsentyneemmäksi (hienomotorinen vaihe) ja kun taito omaksutaan, eikä sitä enää tarvitse miettiä, se vakiintuu kehon liikeratoihin (automatisoitumisen vaihe). Karkeamotoriikka tarkoittaa siis suuria liikelaajuuksia, kävelyä, juoksua ja hienomotoriikkaa puolestaan on pienet, silmän ja käden yhteistyötä vaativat taidot, kuten saksilla leikkaaminen, piirtäminen, ompelu ym.

Aluksi lapsi käyttää käsiään yhtä sujuvasti, mutta pikkuhiljaa toinen käsi alkaa tuntua luontevammalta ja kätisyys alkaa näkyä. N. kaksi vuotias alkaa kiinnostumaan kynällä piirtelystä ja kolmevuotiaana hän pystyy mallintamaan paperille ympyrän. Neljävuotiaana piirrellään pääjalkaisia (ihmishahmo, jolla on pää ja raajat, muttei vartaloa) ja viisivuotias mallintaa jo neliön ja piirtää ihmisen vartalon kanssa. Helmien pujottelu alkaa sujua n. nelivuotiaalta.

Hienomotoristen taitojen tukeminen ja tuen muodot
 
Hienomotoriset taidot kehittyvät alkuun laajoista suurten lihasryhmän liikkeistä päättyen pieniin lihasryhmän liikkeisiin (Varhaiskasvatuksen käsikirja, 143). Näiden taitojen kehittymiseksi on hyvä harjoitella erilaisten välineiden käsittelytaitoja. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksen yhtenä tehtävänä on kehittää lasten motorisia perustaitoja, kuten välineenkäsittelytaitoja (Vasu 2018, 48.). Lapselle tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen luovaan toimintaan. Näitä taitoja voidaan harjoittaa tekemällä erilaisia askartelutehtäviä, palapelejä, muovailua ja kynätehtäviä. (Lerkkanen 2006, 129.) Myös erilaisissa arjen tilanteissa, kuten leivän voitelussa ja pukeutumistilanteissa, kannattaa antaa lapsen toimia itse. Sen lisäksi, että toiminnan tulee olla mahdollisimman tavoitteellinen, kiinnostava ja sopivasti haastava, lapsen tulee saada lisäksi onnistumisen kokemuksia sekä iloa toiminnasta (Vasu 2018, 22).

Furmanin mukaan positiivisen palauttaminen antaminen on tärkeää ja kehumisen avulla voidaan ohjata lapsen käytöstä toivottuun suuntaan (Furman 2015, 9–15.) Myös varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on toteuttaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteisiä oppimiskokemuksia (Varhaiskasvatuslaki 1 luku 3 § 3k.) Päiväkodin kannustavassa toimintakulttuurissa oppimista tapahtuu leikin avulla ja henkilöstön tavoitteena on mahdollistaa toimintatapoja ja oppimisympäristöjä, jotka edistävät leikkiä (Vasu 2018, 30) Leikki ja oppiminen ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja lapsi ei erota leikkiä ja oppimista toisistaan. (Varhaiskasvatuksen käsikirja, 27.)

Miten voit tukea lapsesi hienomotoriikan kehittymistä kotona?
 
Taaperon puuhaseinä
 
Annat lapsellesi uuden lelun mutta kiinnostus lakkaa nopeasti? Kaikki, mitkä eivät ole varsinaisesti leluja houkuttelevat taaperoita erityisesti, juuri tämä on puuhaseinän idea. Jos taaperosi on aktiivinen ja pienet sormet käyvät uhkaavasti paikoissa, joihin ne eivät kuulu, kannattaa harkita niin sanotun puuhaseinän rakentamista. Seinän tekeminen on helppoa. Tarvitset vain vanerilevyn ja siihen kiinnitettäviä yksityiskohtia. Jos haluat, voit myös maalata tai viimeistellä levyn haluamallasi tavalla, varmista vain että kaikki reunat ovat sileät ja säröttömät ja että käyttämäsi pintakäsittelyaineet ovat lyijyttömiä ja myrkyttömiä.

Osta sitten rautakaupasta tai kerää kotoa löytyvistä esineistä niin valokatkaisijoita, vetoketjuja, nuppeja, kahvoja kuin erilaisia lukkoja ja salpoja ja kiinnitä ne puuhaseinään. Voit lisätä seinään naulaamalla tai ruuvaamalla myös muita yksityiskohtia joista uskot lapsesi innostuvan. Esimerkiksi vanha puhelin tai nippu avaimenperiä voivat olla viihdyttäviä räplättäviä taaperolle.

Pese kaikki kiinnitettävät osat miedolla saippualla ennen kokoamista ja varmista, että kaikki pienet ovat on kiinnitetty tukevasti, eivätkä ne näin ollen irtoa ja aiheuta tukehtumisvaaraa. Pidä mahdolliset köydet, narut tai ketjut enintään 15cm pitkinä ja ota huomioon kappaleet, jotka voivat puristaa pieniä sormia.

Hintaa projektille tulee enimmilläänkin vain muutama kymppi ja lapsi saattaa parhaimmillaan pitää itsenä seinän avulla kiireisenä pitkäänkin. Älä kuitenkaan koskaan jätä taaperoa leikkimään puuhaseinälle ilman valvontaa.

Taaperon tarraseinä

Taaperon tarraseinä on myös takuuvarma hitti taaperolle ja vähän isommallekkin lapselle. Se on edullinen ja helppo valmistella, sillä tarvitset vain kontaktimuovia ja teippiä. Lapsi viihtyy tarraseinän ja pikkuesineiden parissa, mutta tarraseinää voi käyttää myös yhdessä oppimiseen. Tarraseinä toteutetaan kiinnittämällä pala kontaktimuovia teipin avulla seinään, lisäksi touhuamiseen tarvitaan esimerkiksi maito- tai smoothietölkkien korkkeja, lankaa, pompomeja, helmiä ja muita pieniä esineitä. Huomioi kuitenkin esineiden koko lapsen ikään nähden, jotteivat esineet aiheuta tukehtumisvaaraa.

Taapero saa tehdä omaa taidettaan antamillasi välineillä kun hän kiinnittää niitä tarraseinään.

Tarraseinää voi käyttää myös yhteisiin oppimistilanteisiin esimerkiksi väri- ja laskuharjoituksiin. Piirtämällä kontaktimuoviin erivärisiä puita ja antamalla taaperolle astian, jossa on saman värisiä pompomeja, lapsi voi laittaa pompomit (kuin puun omenat) oikeaan puuhun värin mukaan. Samalla voi helposti laskea, montako minkäkin väristä omenaa puussa on. Minkä värisiä omenoita on eniten? Minkä värisiä omenoita on vain yksi?

Tarraseinään voi myös kiinnittää papereita/pahveja ja toteuttaa näin taaperolle sopivan palapelin. Nappaa siis ensi kauppareissullasi ostoskoriin myös kontaktimuovia!

Iloisia ja hienomotoriikkaa tukevia leikkihetkiä taaperosi kanssa!

Kirjoittajat: Niko Nurmi, Jenna Tuominiemi ja Piritta Peltomäki
Kuva: Pixabay (linkki: https://pixabay.com/fi/photos/kivi%c3%a4-pelata-kivi-rakenneosat-3835584/ )