Lastenkirjallisuus antaa siivet kielen kehitykselle

Varhaiskasvatusikäisellä lapsella on meneillään herkkyyskausi niin kielellisten, emotionaalisten kuin sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Kaikkia näitä osa-alueita on mahdollista kehittää monipuolisen, lastenkirjallisuuteen pohjautuvan toiminnan avulla, ja kerromme nyt hieman lastenkirjallisuuden ja lasten kanssa lukemisen hyödyistä kielen kehitykselle.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lapsen kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Vuorovaikutuksen ja kielen avulla lapsi ottaa haltuun erilaisia asioita ja tilanteita sekä ilmaisee itseään ja hankkii tietoa. Kielellisiin taitoihin ja valmiuksiin kuuluu vuorovaikutustaidot, kielen ymmärtämisen taidot, puheen tuottamisen taidot, kielen käyttötaidot, kielellinen muisti ja sanavarasto sekä kielitietoisuus. Lapsen kielellisiä taitoja ja kielellistä kehitystä tukee monipuolinen ja kannustava kieliympäristö, jossa lapselle annetaan rohkaisevaa palautetta heidän kielenkäyttö- ja vuorovaikutustaidoistaan. Varhaiskasvatuksessa lasten kielen käyttöä sekä uteliaisuutta tulee vahvistaa, mikä kannustaa vuorovaikutukseen aikuisten ja muiden lasten kanssa.

Kielellisiä taitoja voidaan kehittää monipuolisesti vuorovaikutuksellisten lukuhetkien ja muun monipuolisen, kirjallisuuteen liittyvän toiminnan kautta. Sillä, millaisen kirjan ja toiminnan valitsee ja suunnittelee, on merkitystä sen kannalta, mitä tiettyjä taitoja toiminta kehittää. Esimerkiksi pienillä lapsilla kirjallisuuteen liittyvän toiminnan kautta kehittyvistä taidoista korostuvat erityisesti sanaston laajeneminen sekä nimeämistaidot. Pienten lasten sanaston koossa on havaittavissa eroja sen mukaan, kuinka paljon puhuttua kieltä hän arjessaan kuulee. Lastenkirjallisuus on oivallinen keino monipuolistaa lapsen kuulemaa sanastoa, löytyyhän kirjallisuutta aivan kaikenlaisista aiheista. Lasten kielen kehitys alkaa siis jo varhaisessa vaiheessa sekä lapsille on jo kehittynyt sanavarasto ennen kuin lapsi tuottaa itsenäisesti sanoja: jo ennen sanaston nopeaa laajenemista lapsi kehittää lukutilanteiden kautta mm. kuuntelutaitoaan. Lisäksi kirjallisuuteen pohjautuva toiminta kehittää lapsen kerrontataitoja ja tietysti myös lukemaan oppimista, kun aika on sille oikea.

Lastenkirjojen, etenkin kuvakirjojen pitäminen varhaiskasvatuksessa ja kotona lapsen saatavilla lisää lapsen kiinnostusta kirjoihin, joka edistää lapsen omatoimista lukemista. Omatoiminen lukeminen tarkoittaa siis tässä yhteydessä varsinaisen lukemisen lisäksi kuvien katselua sekä jo aikaisemmin tutuksi tulleiden tarinoiden kerrontaa.

Lasten satuja sekä kirjallisuutta lukemalla lapsen kielelliset taidot ja sanallinen ilmaisu siis vahvistuvat. Lisäksi kirjallisuuteen voidaan liittää kiinteästi myös draamaleikkiä ja tanssia, joiden kautta innostetaan lapsia ilmaisemaan itseään kehollisesti sekä sanallisesti. Kyseisessä toiminnassa korostuvat lasten kokemuksia ja havaintoja heidän omasta mielikuvituksestaan. Voimme siis todeta, että lastenkirjallisuuden mahdollisuudet jo pelkästään kielen kehityksen osa-alueella ovat rajattomat!

Jasmin Hänninen, Maria Johansson ja Anni Jordberg
Kuva: Pixabay